Valtuusto hyväksyi talousarvion ja toimintasuunnitelman
Seurakunnanvaltuusto hyväksyi lauantaina 8.11. Kuopiossa pitämässään kokouksessa seurakunnan vuoden 2026 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä vuosien 2027-2028 toiminta- ja taloussuunnitelman.
Samalla valtuusto hyväksyi ponnen, jonka mukaan seurakunnassa aloitetaan keskustelu tulevaisuustyön käynnistämiseksi. Pontta esitti Jarmo Muiniekka, joka viittasi hiippakunnan piispan, metropoliitta Arsenin toimintasuunnitelmasta antamaan lausuntoon. Metropoliitan mukaan tulevaisuutta on seurakuntien toimintasuunnitelmissa ”pohdittava rohkeasti ja myös seurakunnan nykyistä toimintaa kriittisesti arvioiden.
Seurakunnan menot ensi vuonna ovat pyöreästi 2 miljoonaa euroa. Tulojen arvioidaan jäävän hieman pienemmäksi, joten talousarvio on noin 69 000 euroa alijäämäinen.
Seurakunnan toiminta katetaan lähes kokonaan verotuloilla, joita ensi vuonna arvioidaan kertyvän 1,7 miljoonaa euroa. Verot muodostavat 88 prosenttia seurakunnan tuloista. Verokertymät ovat olleet viime vuodet kasvussa. Kirkkoherra Timo Honkaselkä kuitenkin arvioi valtuuston kokouksessa, että huippu on nyt todennäköisesti saavutettu.
-Kasvu ainakin hidastuu, kirkkoherra totesi.
Veroprosentti pysyy ensi vuonna ennallaan eli se on edelleen 2,0.
Menoista 41 prosenttia (noin 812 000 euroa) koostuu henkilöstökuluista. Seurakunnalla on tällä hetkellä 12 päätoimista työntekijää: kolme pappia, neljä kanttoria, kaksi seurakuntasihteeriä, lapsi- ja nuorisotyöntekijä, lasten- ja nuortenohjaaja sekä seurakuntamestari. Yksi papin toimista on ollut kesästä saakka täyttämättä ja yksi kanttori on määräaikaisessa työsuhteessa ensi vuoden syyskuun loppuun saakka.
Suomen ortodoksisen kirkon toimintaa rahoitetaan seurakuntien maksamilla keskusrahastomaksuilla. Ensi vuonna Kuopion seurakunnan keskusrahastomaksut kipuavat 350 000 euroon.
Seurakunnan jäsenmäärä oli lokakuussa 5 377. Vuonna 2021 Iisalmen ja Rautalammin seurakunnat liittyivät Kuopion seurakuntaan. Seurakuntaliitokset nostivat jäsenmäärää, joka vuonna 2021 oli 5 672. Jäsenmäärä on siis laskenut neljässä vuodessa yli 300:lla. Suurin osa pudotuksesta johtuu maan sisäisestä muuttoliikkeestä.
Seurakunnan kiinteistöbudjetti ensi vuodelle on maltillinen eli suuria investointeja tai remontteja ei tehdä. Lähivuosina tilanne kuitenkin muuttuu. Vuodelle 2027 on ajoitettu Kuopiossa sijaitsevan Pyhän Nikolaoksen katedraalin katon uusiminen. Alustaviksi kustannuksiksi on arvioitu 150 000 euroa. Arvio tarkentuu suunnittelun edetessä.
Valtuuston käymässä keskustelussa tuli esille, että kattoremontti saattaa pian olla edessä myös Profeetta Elian kirkossa Iisalmessa.
Seurakunnalla on omistuksessaan tällä hetkellä 28 pyhäkköä. Valtuuston marraskuussa päivittämän kiinteistöstrategian mukaisesti ensi vuonna ollaan luopumassa Luikonlahden ja Vesannon rukoushuoneista. Metropoliitta Arseni on hyväksynyt prosessikaaviot, joiden mukaisesti luopumisissa edetään.
Seurakunta käy neuvotteluita Luikonlahden rukoushuoneen myymisestä tai luovuttamisesta uudelle omistajalle. Vesannolla mahdollista uutta omistajaa ei ole löytynyt ja edessä saattaa olla rukoushuoneen purkaminen.
Valtuusto hyväksyi sijoitussuunnitelman, jollaista seurakunnalla ei aikaisemmin ole ollut. Kirkkoherra Honkaselän ja neuvoston jäsenen Mika Hartikaisen valmisteleman suunnitelman mukaan seurakunnan sijoitusten tuottotavoite pitkällä aikavälillä on 5 prosenttia. Sijoitustoiminnan pitää tukea seurakunnan taloudellista vakautta ja siinä on noudatettava kirkon arvoja ja eettisiä periaatteita. Seurakunnan sijoitusvarallisuuden arvo on tällä hetkellä noin 1,1 miljoonaa euroa.
Seurakunnanvaltuuston puheenjohtajisto säilyy ensi vuonna ennallaan. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Jussi Kauhanen Kuopiosta, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jarmo Muiniekka Kiuruvedeltä ja toisena varapuheenjohtaja Marja Mäkirinta Kuopiosta.