Kaste

isä Harri Peiponen kastamassa.

Ortodoksinen kaste ja mirhavoitelu

Kaste merkitsee liittymistä Jumalan yhteyteen, uudeksi ihmiseksi syntymistä ja vanhasta elämästä luopumista. Kasteen perustana on Kristuksen oma kaste Jordanissa ja hänen antamansa lähetyskäsky: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt. 28:19–20; Mark. 16:16).

Nimenanto ja kummit

Kastetta edeltää nimenanto, joka perinteen mukaan toimitetaan jo kahdeksantena päivänä syntymästä. Usein se kuitenkin yhdistetään kastetoimitukseen. Lapselle annetaan perinteisesti yksi nimi, joka liittää hänet taivaalliseen esirukoilijaansa, pyhään, jonka mukaan hänet on nimetty.

Ortodoksisen kirkkojärjestyksen mukaan kastettavalla on oltava vähintään yksi ortodoksinen kummi, joka lausuu uskontunnustuksen ja vastaa lapsen puolesta kastelupauksiin. Lapsella voi olla lisäksi muita kummeja, myös muista kristillisistä kirkkokunnista. Kirkkoon kuulumaton ei toimia kummina.

Kastettavan liittäminen kirkkoon

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan lapsi seuraa uskontokuntaansa nähden äitiä, elleivät vanhemmat toisin sovi. Ortodoksiseen kirkkoon voidaan siis kastaa ortodoksivanhempien lapsi tai lapsi, jonka vanhemmista toinen kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Kasteeseen tarvitaan aina molempien vanhempien suostumus.

Kasteen kulku

Kaste toimitetaan tavallisesti kirkossa. Toimitukseen sisältyy vedensiunaaminen ja kastettavan voitelu öljyllä. Varsinainen kaste tapahtuu upottamalla kastettava veteen kolme kertaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kasteen jälkeen kastettava puetaan valkeaan kastepukuun ja hänelle annetaan kaulaan kasteristi, jonka tyyppillisesti kummi hankkii kastettavalle lapselle.

Mirhavoitelu

Heti kasteen jälkeen toimitetaan mirhavoitelun sakramentti, joka on Pyhän Hengen lahjan sinetti. Pappi voitelee mirhalla kastetun otsan, ohimot, rinnan, kädet ja jalat lausuen joka kerta: “Pyhän Hengen lahjan sinetti”. Kummin tehtävänä on vastata joka kerta “Aamen”.

Mirhavoitelun perinne juontaa juurensa kirkon alkuajoista, jolloin piispat toimittivat kätten päälle panemisen kastetuille. Itäisessä kirkossa vakiintui myöhemmin tapa käyttää piispan siunaamaa mirhaa, joka valmistetaan Konstantinopolissa pääsiäistä edeltävällä suurella viikolla noin kymmenen vuoden välein.

Kirkkoon liittyminen

Jos toinen kristitty on jo kastettu Pyhän Kolminaisuuden nimeen, hänen liittymisensä ortodoksiseen kirkkoon tapahtuu mirhavoitelun kautta. Kastamaton liittyjä otetaan kirkon jäseneksi toimittamalla sekä kaste että mirhavoitelu.

Seurakunnan tarjoamat tilat

Kuopion ortodoksinen seurakunta tarjoaa Pyhän Nikolaoksen katedraalissa kastetulle jäsenelleen mahdollisuuden käyttää seurakuntasalia (150 hlö) tai alasalia (25 hlö) ilmaiseksi ristiäiskahvien järjestämiseen, mikäli muita varauksia ei ole.

Isä Harri Peiponen voitelee mirhalla lapsen otsan.