Kuopion ortodoksinen seurakunta

Kesä on praasniekkojen kulta-aikaa

Suomessa on kaikkiaan noin 170 ortodoksista pyhäkköä. Jokainen pyhäkkö – kirkko tai tsasouna – on pyhitetty jonkun pyhän ihmisen tai pyhän tapahtuman muistolle. Näitä pyhiä ihmisiä tai tapahtumia muistellaan pyhäkköjuhlissa eli praasniekoissa.

Kaikki pyhäkköjuhlat eivät tietenkään osu kesään. Esimerkiksi Kuopion ortodoksisen seurakunnan ja Kuopion ja Karjalan hiippakunnan pääkirkon, Pyhän Nikolaoksen katedraalin pyhäkköjuhlaa vietetään joulukuun 6. päivänä. Kesä on kuitenkin praasniekkojen kulta-aikaa. Kesällä ihmisillä on paremmin aikaa ja mahdollisuuksia matkustaa praasniekkoihin pitkien matkojenkin takaa.

Praasniekka sanana on slaavilaista alkuperää ja tulee suoraan venäjän sanasta pradznik. Rajan taakse jääneessä Karjalassa praasniekkaperinne eli vahvana, mutta kuihtui heti sotien jälkeen, kun ortodoksit hajaantuivat entisiltä kotiseuduiltaan eri puolille Suomea.

Ilomantsin ortodoksisessa seurakunnassa praasniekkoja kuitenkin alettiin 1950-luvun lopulla elvyttää. Tärkeäksi juhlaksi kasvoi Petrun praasniekka Hattuvaarassa Pietarin ja Paavalin juhlapäivänä 29.6. Myös Iljan praasniekka eli Ilomantsin seurakunnan pääkirkon juhla profeetta Elian päivänä 20.7. näytti esimerkkiä.

Tänä päivänä praasniekat kuuluvat olennaisena osana kirkolliseen elämään. Yleensä praasniekka alkaa juhlan aattona toimitettavalla vigilialla. Varsinaisena juhlapäivänä toimitetaan vedenpyhitys ja liturgia. Joskus liturgian jälkeen on vuorossa erityinen juhlatilaisuus tai ainakin hieman tavallista juhlavammat kirkkokahvit.

Praasniekoissa rukoillaan ja kiitetään Jumalaa. Samalla muistellaan sitä pyhää tai pyhää tapahtumaa, jonka muistolle kirkko tai tsasouna on pyhitetty. Lämpimät ajatukset ja kiitokset suunnataan myös niille ihmisille, jotka aikanaan rakensivat pyhäkön ja niille, jotka nyt huolehtivat sen kunnosta ja kaunistavat sitä.