Jumalan elävä temppeli
Marraskuun 21. päivänä kirkko viettää Neitsyt Marian temppeliintuomisen juhlaa. Kahdentoista suuren juhlan joukkoon luettava juhla pohjautuu Jaakobin protoevankeliumin kertomukseen. Marian vanhemmat Joakim ja Anna täyttivät Jumalalle antamansa lupauksen ja toivat vanhoina saamansa tyttären kasvatettavaksi Jerusalemin temppeliin.
Temppelissä Maria vietti yhdeksän vuotta ja valmistautui hänelle pelastushistoriassamme säädettyyn suureen tehtäväänsä, Kristuksen synnyttämiseen. Mariasta tuli Jumalansynnyttäjä, Jumalan elävä temppeli.
Vaikka Jaakobin protoevankeliumia ei aikanaan hyväksyttykään Uuden Testamentin kirjojen joukkoon, sillä on tärkeä merkitys ortodoksisessa kirkossa. Siinä kerrottuihin tapahtumiin viittaavat omissa kirjoituksissaan muun muassa kirkkoisät Kleemens Aleksandrialainen, Justinos Marttyyri, Origenes ja Gregorios Nyssalainen.
Jaakobin protoevankeliumi on innoittanut myös kirkon liturgiatekstien kirjoittajia ja juuri Neitsyt Marian temppeliintuomisen juhlan vuoksi jättänyt jälkensä kirkolliseen kalenteriin.
Itäinen kirkko on viettänyt juhlaa vuodesta 543 lähtien. Marraskuun 21. päivänä vihittiin Jerusalamin Getsemanessa Marian ”uusi kirkko”. Itse asiassa kirkko rakennettiin Khalkedonin kirkolliskokouksen (v.451) muistoksi. Vihkimispäivästä kehittyi kuitenkin juhla, jota ensimmäiseksi ryhdyttiin viettämään Konstantinopolissa, ei Jerusalemissa, ja jota kirkko edelleen viettää.
Läntisessä kirkossa juhla yleistyi vasta noin tuhat vuotta myöhemmin.
”Vapahtajan puhtain temppeli, kallisarvoinen häämaja, Neitsyt, Jumalan kunnian pyhitetty aarteisto tuodaan tänään Herran huoneeseen, jonne hän vie mukanaan armon Jumalan Hengessä. Hänelle ylistystä veisaavat Jumalan enkelit. Hän on taivaallinen maja.” (Juhlan kontakki)
