Uudet seurakunnat perustettiin 72 vuotta sitten
72 vuotta sitten elettiin uuden alkua
Pohjoissavolainen Maaningan kunta karjalaistui kertaheitolla
Sotien välisen ajan ortodoksisen kirkon toiminnan painopiste oli Karjalassa, missä pääosa seurakunnista toimi. Toisen maailmansodan seurauksena syntyi koko maan kattava ortodoksinen kirkko, koska evakkoväestöä asutettiin maan laajuudelta. Uusi seurakuntaverkosto perustettiin ja jälleenrakennuskauden monet uudet kirkot rakennettiin pääosin 1950-luvun kuluessa. Elettiin uuden alun aikaa, niin henkisesti kuin aineellisestikin.
Siirtolaisia Maaningalle
Sodan jälkeinen aika toi uuden piristysruiskeen Maaningalle Karjalasta tulleiden siirtolaisten muodossa. Heidän joukossaan oli paljon ortodokseja. He olivat pääosin Salmin pitäjästä, erityisesti Mantsinsaaresta ja Lunkulansaaresta, mutta myös Suistamolta ja Suojärveltä. Maaningalla asui ennen heidän tuloaan vain yksi ortodoksiperhe, joka oli muuttanut ennen sotia Itä-Karjalasta. Noin 1140 siirtolaisen ansiosta Maaningan väkiluku saavutti kaikkien aikojen huippunsa, noin 7800 asukasta, vuonna 1946. Ortodoksit kuuluivat vuonna 1950 perustettuun Pielaveden ortodoksiseen seurakuntaan, jonka keskuspaikka oli Pielavesi, ja johon kolmantena kuntana kuului Keitele.
Siirtolaisperheet olivat usein suuria ja perheissä oli paljon lapsia. Pulkonkosken koulun oppilasmäärä kaksinkertaistui siirtolaisten myötä. Uusia kouluja ryhdyttiin rakentamaan mm. Tavinsalmelle. Tärkeiksi tapaamismuodoiksi muodostuivat tiistaiseurat, tupaillat, nuorisoseurat ja opintokerhot, joissa keskusteltiin ja opiskeltiin omia tapoja unohtamatta. Tiistaiseuroja toimi viidellä kylällä.
Oma seurakunta syntyy
Maaningan ortodoksit kuuluivat vuonna 1950 perustettuun Pielaveden ortodoksiseen seurakuntaan. Vuonna 1949 annetun Suomen kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan jälleenrakennuslain mukaan myös Maaningalle rakennettiin rukoushuoneita, joista Pihtisalmeen jälleenrakennusvaroin rakennettu rukoushuone on pyhitetty Karjalan valistajille. Suunnitelmissa oli myös Konevitsan luostarin sijoittaminen Maaningan Keskisaareen, mutta paikalliset asukkaat ja luottamushenkilöt eivät hyväksyneet hanketta. Luostari siirtyi Keiteleen Hiekkaan, jossa se oli vuoteen 1957 asti.
Pielaveden ortodoksisen seurakunnan pastorina toimi alkuvuosina Arvi Karpov, mutta palveluksia toimittivat myös Konevitsan luostarin pappismunkit. Seurakunta sai 1950-luvun lopulla oman kirkkoherran, Aunuksesta lähtöisin olleen kirkkoherra Vasili Kontioisen, joka työskenteli aina vuoteen 1993.
Pyhäkkö identiteetin vahvistajana
Kirkkokunnan jälleenrakentamista koskevia lakeja valmisteltiin samaan aikaan, kun siirtoväki asettui uusille, pysyville asuinsijoilleen. Kymmenen vuotta kestänyt jälleenrakentamisen kausi alkoi vuoden 1950 alusta. Jälleenrakennuslain tuloksena ortodoksisille seurakunnille rakennettiin 13 uutta kirkkoa, 44 rukoushuonetta, 19 pappilaa tai virka-asuntoa sekä 20 hautausmaata.
Oma pyhäkkö on olennainen osa ortodoksista identiteettiä ja tätä ylläpitämään ja vahvistamaan syntyi siirtolaisten keskuudessa hankkeita rukoushuoneiden rakentamiseksi Maaningalle. Näin myös Maaningalle siirtolaisina tulleet mantsinsaarelaiset ja lunkulansaarelaiset halusivat pyhäkön omalle kylälleen Haatalaan ja Käärmelahteen, siitäkin huolimatta, että tiedettiin Pihtisalmeen valtion varoin rakennettavasta rukoushuoneesta.
Kun jälleenrakennuskauden ensimmäinen valtion varoin rakennettu kirkko valmistui Jyväskylään vuonna 1954, olivat Käärmelahden Kinnulanlahden kylälle suunnitellun rukoushuoneen rakennustyöt alkaneet. Se oli siis ensimmäinen Pielaveden ortodoksisen seurakunnan pyhäkkö ja valmistui talkootyönä vuonna 1955. Rukoushuoneen ikonit ovat peräisin Valamon luostarista.
Arkkitehti Ilmari Ahosen suunnittelema Pihtisalmen rukoushuone valmistui vuonna 1960. Alun perin se piti rakentaa keskelle kirkonkylää luterilaista kirkkoa vastapäätä, mutta rakentamista näin keskeiselle paikalla vastustettiin. Rukoushuone rakennettiin Maaninkajärven kauniille rantatontille parin kilometrin päähän keskustasta. Samalle tontille oli rakennettu myös hautausmaa vuonna 1952. Arkkipiispa Paavali vihki rukoushuoneen 20.11.1960.
Haatalan rukoushuone rakennettiin talkoovoimin 1964-68. Sen on suunnitellut rakennusmestari Niilo Peiponen ja sen vihki arkkipiispa Paavali 14.9.1968.
Uuden alku uudelleen
Hallinnollisesti ja toiminnallisesti suurin muutos maaninkalaisille oli Pielaveden ortodoksisen seurakunnan liittyminen Kuopion ortodoksiseen seurakuntaan vuonna 2005. Jäsenmäärä oli alentunut hiljalleen, ja toiminta taloudellisesti oli vaikeaa. Sama kohtalo oli myös jälleenrakennuskaudella perustettujen Iisalmen ja Rautalammin seurakuntien kohdalla – ne liitettiin Kuopioon vuonna 2021.
Pastori Harri Peiponen
(teksti pohjautuu kirjoittajan artikkeliin Maaningan pitäjäkirjassa 2015)
Leiriläisiä Konevitsan luostarin alueella Keiteleen Hiekassa vuonna 1957.
