Vanhin talkoilla rakennettu pyhäkkö
Historiatietojen oikeellisuus ja muistiin tukeutuva perimätieto ovat haasteellisia keskustelunaiheita silloin, kun pohditaan kirkkomme jälleenrakennuskauden ajanjaksoa. Mikä kirkko tai tsasouna rakennettiin ensin, mikä talkoovoimin ja mikä valtion rahoilla, keitä rakentamiseen osallistui ja kuka lahjoitti ja mitä – muisteltavaa riittää.
Kyse on myös identiteetistä. Usein tsasounien praasniekoissa jälkipolvet muistelevat niitä paikallisia sukuja, jotka ovat olleet rakentamassa pyhäkköä talkoilla – ”minun ukkini lahjoitti tämän tsasounan tontin ja minun ukkini puolestaan lahjoitti omasta metsästään puutavaran.” Ehkäpä kuitenkin pisimpään keskustelua ja epätietoisuutta on aiheuttanut se, mikä oli nykyisen laajan Kuopion ortodoksisen seurakunnan ja kirkon jälleenrakennuskauden ensimmäinen pyhäkkö.
Usein kuulee virallisena totuutena kerrottavan, että Alapitkän kaunis hirsirunkoinen tsasouna, joka vihittiin käyttöön vuonna 1952, oli ensimmäinen jälleenrakennuskauden pyhäkkö. Entisen Rautalammin seurakunnan Syvänniemen tsasounassa palveluksissa käyvät muistavat hyvin, kuinka paikalliset kertovat, miten Mikko Jokelan tilasta saatiin tontti rakentamista varten ja tsasouna vihittiin vuonna 1949, todennäköisesti sodan jälkeen kirkkomme ensimmäisenä pyhäkkönä, eli siis kolme vuotta Alapitkää aiemmin.
Syvänniemeläisellä Marja Asikaisella on äidin perintönään vanhoja Aamun Koitto -lehtiä. Aamun Koiton Joulu 1949 -numerossa on nimimerkki M.M.:n kirjoitus otsikolla ”Ortodoksisuuden juhla Syvänniemellä keskellä syksyistä alakuloisuutta”. Kirjoittaja on rovasti Mikael Miikkola, joka kirjoittaa tsasounan vihkimisestä.
”Marraskuun 21. p:nä klo 9 aamulla soivat näillä Savon seuduilla ensimmäisen kerran ortodoksiset kirkonkellot, joiden ääntä siirtoväki ei ollut moneen vuoteen kuullut ja jotka ikään kuin toivat tervehdyksen kaukaisesta Karjalasta ja menneiltä ajoilta.
Läheltä ja kaukaa kokoontuneen, hartaan karjalaisjoukon läsnäollessa rovasti M. Miikkola vihki Syvänniemen kirkkokuoron laulaessa kanttori S. Miikkolan johdolla Karttulan Karjalaiset r.y:n rakentaman ja kokonaan ja yksinomaan Jumalanpalveluksia varten siirtoväelle luovutetun huoneen.
Siunataan ja vihitään tämä pyhä huone ylienkeli Mikaelin kunniaksi ja muistoksi, nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen.”
Myös seurakunnan kiinteistöstrategiassa (hyv. 2022) luetellaan seurakunnan kirkot ja tsasounat (29 kpl), joista jälleenrakennuskauden pyhäkköjä on 28 ja näistä vanhimmat ovat Syvänniemi (vihitty 1949), Kiuruvesi (muutettu apteekkikiinteistöstä kirkoksi 1951) ja Alapitkä (1952). Tapio Mustosen Ortodoksisen kirkkokunnan jälleenrakentaminen -kirjassa (1980) kuvataan laajasti mm. kirkkojen ja tsasounien rakennusohjelmaa, mutta pyhäkköjen valmistumisvuosia ei kirjassa mainita.
Pastori Harri Peiponen
(teksti ja kuva)