Isä Joosef viihtyy hyvin monipuolisessa työssään
-Mitä tarvitaan, sen minä teen. Milloin tarvitaan, silloin minä teen.
Näin nasevasti tiivistää pastori Joosef Vola oman työnkuvansa Kuopion ja Karjalan hiippakunnan hiippakuntasihteerinä. Isä Joosef aloitti uudessa tehtävässään sen jälkeen, kun toimen edellinen haltija, ylidiakoni Jyrki Härkönen keväällä jäi eläkkeelle.
Isä Joosef on 38-vuotias pappi, joka ennen Kuopioon siirtymistään palveli yhdeksän vuotta pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappelin pappina Helsingin Myllypurossa. Syntynyt hän on Lahdessa, mutta muutti jo kuusivuotiaana perheensä mukana Tukholmaan. Isän puoleinen suku on lähtöisin rajantakaisesta Karjalasta Salmista.
Tukholmassa hän kävi koulunsa ja opiskelikin vuoden Upsalan yliopistossa. Mieli teki mennä ylioppilaaksi pääsyn jälkeen suoraan opiskelemaan teologiaa silloiseen Joensuun yliopistoon, mutta opiskelijoita otettiin tuolloin sisään vain joka toinen vuosi.
-Niinpä odottelin vuoden Upsalassa pääsyä Joensuuhun ja opiskelin venäjän kieltä ja kulttuuria, hän kertoo.
Teologian maisteriksi hän valmistui yliopistofuusion jälkeen Itä-Suomen yliopistosta.
Kun isä Joosefia luonnehtii, on mainittava kaksi hänelle tärkeää asiaa: musiikki ja liturgiikka. molemmat näkyvät kirkkaasti hänen toiminnassaan ortodoksisena pappina.
Isä Joosef on harrastanut musiikkia lapsuudesta lähtien. Hänen soittimensa on poikkihuilu, mutta laulukin sujuu.
-Tuurasin kanttoreita seminaarin palveluksissa ja toimin sijaisena myös Joensuun seurakunnassa. Papiksi vihkimisen jälkeen kanttorin työt ovat luonnollisesti jääneet vähemmälle.
Taidot ovat kuitenkin jäljellä. Niitä isä Joosef ylläpitää muun muassa Karjalan valistajien kirkossa kirkon keskustalolla torstaisin toimitettavissa liturgioissa. Kesätauon jälkeen uudelleen syyskuussa aloitetuissa palveluksissa on kuoroon isä Joosefin ansiosta saatu kiitettävästi laulajia.
Teologian opinnoissaan hän erikoistui liturgiikkaan eli oppiaineeseen, joka tutkii kirkollisten toimitusten rakennetta, sisältöä ja historiallista taustaa. Pro gradu -tutkielmansa hän teki hautauspalvelusten historiasta.
Myllypuron kappelin pappina isä Joosefilla oli hyvä mahdollisuus toimittaa palveluksia niin paljon kuin hän vain jaksoi. Hänen vastuullaan oli vain yksi pyhäkkö, joten esimerkiksi liturgioita hän saattoi toimittaa vaikka joka päivä.
Niin myös joskus tehtiin. Kun Kuopion seurakunnan pappina nyt palveleva isä Tapio Juntunen vihittiin papiksi Nurmeksessa, hän tuli reiluksi viikoksi Myllypuroon ja saattoi valmistautua uuteen tehtäväänsä toimittamalla liturgian päivittäin. Aikaisemmin hän oli palvellut Myllypurossa diakonina.
Palveluksia isä Joosef kielitaitoisena pystyy suomen lisäksi toimittamaan muun muassa slaaviksi, ruotsiksi ja kreikaksi. Itse asiassa slaavi on hänen ensimmäinen liturginen kielensä. Hänet vihittiin diakoniksi Helenan vanhankodin kirkkoon Helsingissä. Siellä palvelukset toimitettiin slaaviksi.
-Joskus väsyneenä toimittaessani ensimmäisenä mieleen tulevat kirkkoslaavin sanat ja joudun vähän aikaa miettimään, miten tämä menikään suomeksi, hän kertoo.
-Minulla on vahva visio, että mitä tahansa kieliryhmiä pyhäkköyhteisöstä löytyy, heitä on jossain määrin huomioitava heille tutulla kielellä. Esimerkiksi ektenioissa toistuvat samat anomukset, joita voidaan hyvin lukea muillakin kielillä kuin suomeksi.
Hiippakuntasihteerin työ on pitkälti yhteydenpitoa hiippakunnan seurakuntien kirkkoherroihin, pappeihin ja kanttoreihin.
-Kun seurakunnan työntekijä kaipaa hiippakunnallista apua, minä vastaan kysymyksiin monissa asioissa. Jos kaivataan piispallista tukea, vien asian luonnollisesti metropoliitalle. Kun aloitin työssäni, metropoliitta Arseni toimi strategisesti. Kun tarvittiin yhteydenottoa seurakuntiin, hän antoi asian minulle, jotta oppisin nopeammin tuntemaan seurakuntien työntekijät, isä Joosef kertoo.
Hän sanoo työnsä oleva hyvin monipuolista. Tehtäviä on määritelty työsopimuksessa.
-Mutta niin kuin monissa muissakin työsopimuksissa, minunkin sopimuksessani lukee, että muut esimiehen määräämät tehtävät. Mitä tarvitaan, sitä minä teen. Milloin tarvitaan, silloin minä teen, hän tiivistää.
Mauri Liukkonen